Työntökiertokäynnistimen toiminta: Kun avainta käännetään virtalukossa käynnistysasentoon, herätysvirta yhdistyy solenoidin pito- ja vetokäämeille. Käämien muodostama magneettikenttä vetää rautasydämen solenoidin sisään jousen voimaa vasten. Rautasydämen toisessa päässä oleva siirtohaarukka työntää käynnistyshammaspyörän moottorissa olevan vauhtipyörän hammaskehälle. Rautasydämen toisessa päässä oleva, moottorin rungosta eristetty kosketuslevy yhdistää akusta tulevan navan starttimoottorin sisään johtavaan napaan. Moottorissa oleviin ankkurin johtoihin ja napakenkään muodostuu sähkömagneetti. Napakengän ja jokaiseen ankkurin johtoon muodostuvan magneettikentän N- ja S-puolet osuvat vastakkain ja hylkivät toisiaan. Näin ankkuri alkaa pyöriä ja samalla akselilla sijaitseva käynnistyshammaspyörä alkaa pyöriä moottorin vauhtipyörän hammaskehää vasten saaden polttomoottoriin riittävän pyörintänopeuden sen käynnistämiseksi.
|
Runko kuvattuna sisältä päin. Ankkuri kuuluu sinne ja kuvassa näkyvät napakengät rungon seinämillä. |
|
Kuvassa ankkurin akseli, jossa vasemmalla oleva, pieni tumma pala pysäyttää akselin tiettyyn kohtaan, kun siirtohaarukka siirtää sen hammaspyörineen vauhtipyörälle. Sen jälkeen on hammaspyörä, keltainen osa on vapaakytkin, joka estää moottorin vaihtopyörää pyörittämästä starttimoottoria (tämä ylikuumentaisi starttimoottorin), ja sen vieressä näkyy työntöjousi. Iso osa on itse ankkuri ja sen edessä olevaan kohtaan tulee siirtohaarukka. Ankkurin jälkeen tuleva osa on kommutaattori.
|
|
Päävirtakoskettimet (kaksi levyä) |
|
Kosketinlevy (keskellä) |
|
Siirtohaarukka |
|
Vasemmalla oleva pieni metalliliuska, jossa on reikä, saa herätysvirran virtalukosta autoa käynnistettäessä. Päävirtakytkimet: akku on kiinnitettynä alempaan, ylemmästä kulkeutuu virta ankkurille, kun solenoidin sisällä oleva kosketinlevy painautuu niitä vasten. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti